Kalliosta kajahtaa
Kipakasta pakkassäästä huolimatta Valitse vege – kampanjan toimituskunta kävi tutustumassa helsinkiläisen Kallion lukion nuoriin abiturientteihin; Moonaan, Lauraan, Riikkaan, Sanniin ja Santtuun. Tarkoituksena oli udella minkälaisia mielipiteitä heillä on kasviruokailusta ja miten he suhtautuvat Valitse vege-kampanjaan.
Nuoret itse noudattavat erilaisia ruokavalioita. Kukaan heistä ei ole vegaani, mutta jokaisen ruokavalio on vähintään kasvisruokavoittoinen. Kallion lukiossa on heidän mukaansa paljon kasvisruokailua suosivia ihmisiä ja ilmeisesti joukkoon mahtuu myös vegaaneja.
Teologian opinnoista haaveileva Moona Kinnunen sanoo ryhtyneensä lakto-ovo-vegeristiksi jo kahdeksannella luokalla lähinnä eläinoikeudellisista syistä. Hän kuuluu myös niihin harvoihin Kallion lukiolaisiin, jotka yleensä teologian opinnoista ovat kiinnostuneita, sillä noin puolet lukion oppilaista valitsee elämänkatsomustiedon luterilaisen uskonnon sijasta.
Välivuodesta haaveileva Laura Latvala on ollut pesco-vegetaristi jo 11-vuotiaasta alkaen, mutta ajatellut vegaaniksi ryhtymistä. Hänen äitinsä epäilykset vegaanisen ruokavalion terveellisyydestä ovat silti pitäneet hänet valitsemallaan tiellä. Hän voisi hyvin nähdä itsensä antropologina, vaikka tiedostaa ammattiin liittyvät haasteet työpaikan löytämisestä.
Kuvassa vasemmalta Laura ja Moona
Psykologian tai luokanopettajan opinnoista haaveileva Riikka Juntunen sanoo myös olevansa pesco-vegetaristi ja noudattavansa ruokavaliota eläinoikeuksiin ja ympäristösyihin vedoten. Sanni Leksis sanoo itseään semivegeksi eli hänen ruokavalioonsa kuuluvat lihat ovat peräisin kanasta ja kalasta.
Joukon ainoa täysin sekasyöjä on graafikon, lavastajan ja näyttelijän opinnoista haaveileva Santtu Vilhunen, joka sanoo kuitenkin suosivansa kasvisruokia koulun ruokalassa. Tytöissä Santun urahaaveet herättävät pelonsekaista kunnioitusta, sillä he kuvaavat Santtua monilahjakkaaksi, joka jättää toiset varjoonsa.
Kuvassa vasemmalta Riikka ja Santtu
Koulunsa ruokalaa nuoret kuvaavat kohtalaisen hyväksi. ”Kyllä koulun kasvisruoassa on varmasti kaikki tarvittavat ravintoaineet, mutta maku on muuttunut huonommaksi sitten 1. luokan.” Nuoret kuvaavat koulunsa ilmapiiriä erittäin suvaitsevaksi kasvisruokailua kohtaan, mikä ei varmaan ole ihmeellistä taideaineisiin suuntautuneelle opinahjolle. Yleisesti ottaen nuoret uskovat oman sukupolvensa olevan aiempia sukupolvia tietoisempia ruokavalion ympäristövaikutuksista.
Kukaan nuorista ei ole mukana eläinoikeus- tai kasvissyöntijärjestöjen toiminnassa. Näin ollen pyysin heitä kuvailemaan, minkälaisen kuvan he saavat järjestöistä verkkosivujen välityksellä. Esimerkiksi järjestöjen Animalia ja Vegaaniliitto verkkosivuja nuoret kuvaavat informatiivisiksi, mutta aavistuksen suvaitsemattomiksi. ”Sivuilta välittyvä sanoma ehdottomasta vegaaniksi siirtymisestä on aavistuksen pelottava. Tuomitseva sävy herättää helposti vastareaktion, joka ei ole hyväksi itse asialle”.
Itse Valitse vege – kampanjaa nuoret pitävät positiivisena ja tarpeellisena. Heidän mielestään voisi ennemmin kysyä, miksi kouluihin ei pitäisi tuoda kasvisruokapäivää. Ajoittain heitä harmittaa myös se, kuinka vaikeaksi kasvisruokailu on kouluissa tehty. ”Pitääkö olla muslimi tai hindu, jotta saa kasvisruokaa ja on oikeus kieltäytyä lihasta?”
Erilaiset kampanjat herättävät nuorissa yleensä vastakaikua ja saavat aikaan toivottua keskustelua erilaisista ruokavalioista ja niiden vaikutuksista.
Tietoa kasviruokailusta ja ruokavalion ympäristövaikutuksista nuoret sanovat saavansa lähinnä uutisoinnin kautta, kuten Helsingin Sanomista tai TV-uutisista. Monen vanhemmat suhtautuvat nuorten ruokavalioon epäillen, mutta siihen ei pitäisi heidän mielestään olla mitään syytä. Varsinkin kun syö kalaa säännöllisesti, ei puutetta ravintoaineista synny, vaikka pystyyhän ihminen elämään myös vegaanilla ravinnolla.
Ennen haastattelusta poistumistaan Sanni kertoo anekdootin siitä, miksi päätti jättää punaisen lihan pois ruokavaliostaan. ”Rippileirillä ollessani jouduin syömään neljä päivää kebablihaa putkeen. Se riitti. Punainen liha alkoi kuvottaa. Kasvisruokapäivä rippileireillä olisi hyväksi ja varmasti monet suhtautuisivat siihen avoimin mielin”.
Kallion lukiosta saadun mielikuvan perusteella Suomen nuoriso odottaa päättäjien tekevän jotain koulujen ruokatarjonnalle. Ketään ei tietenkään saisi pakottaa ryhtymään kasvissyöjäksi, mutta kenenkään ei tarvitse syödä aina lounaaksi liharuokaa. Erityisen huolissaan nuoret ovat ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. Päättävien tahojen tulisi herätä todellisuuteen. Meillä ei ole enää paljon aikaa torjua ilmastonmuutosta.
Kuvassa vasemmalta Laura, Moona, Riikka ja Santtu. Sanni ehti poistua ennen kuvan ottamista.