Etusivu | Miksi kasvisruokaa?

Maailman nälänhätä ja ruokakriisi

Jossain päin maailma kärsitään jatkuvasti ruoan puutteesta. Mistä nälän syyt johtuvat? Mitä tarkoittavat nälänhätä, aliravitsemus tai ruokakriisi? Meillä Suomessa on asiat tässä mielessä hyvin. Ruokaa riittää ja tarvittaessa yhteiskunnan köyhimmilläkin on mahdollisuus saada ruokaa niin paljon, ettei kuole nälkään tai sen aiheuttamiin sairauksiin. Yksinkertaista lienee silti ymmärtää kuinka vakavasta ongelmasta on kyse.

Esimerkiksi köyhyys ja ruokavarojen epätasa-arvoinen jakautuminen aiheuttavat nälkää. Miljardin ihmisen arvioidaan kärsivän jatkuvasta aliravitsemuksesta ja näistä ihmisistä olevan 200 milj. lapsia (Kehitys, 2009). Aliravitsemukseen kuolee vuosittain kymmenen miljoonaa ihmistä, joista kolme miljoonaa on lapsia. Valtaosa aliravituista ihmisistä asuu Aasian ja Afrikan kehitysmaissa ja vain kahdeksan prosenttia maailman aliravituista elää kriisitilanteissa, kuten sotien tai luonnonkatastrofien keskellä.

Miten nälänhätä liittyy meihin suomalaisiin?

Länsimainen ruokavalio ja elämäntapa vaikuttavat maailman nälkäisten ja yksipuolisesti syövien tilanteeseen monin eri tavoin. Useissa tutkimuksissa onkin todistettu, että muuttamalla yhteiskuntien ja maailmankaupan toimintamalleja, saataisiin monia aliravitsemukseen ja köyhyyteen liittyviä ongelmakohtia ratkaistua.

Maailmassa esimerkiksi tuotetaan tällä hetkellä jo niin paljon viljaa, että tasaisesti jaettuna viljasta riittäisi 3 500 kcal jokaiselle maailman ihmiselle. Arviolta noin 40 % maailman viljasadosta käytetään kotieläinten rehuviljana, eikä ihmisten ruokkimiseen sitä taloudellisista syistä voida käyttää (Lappe ym., 2000). Tietenkään ei voida sanoa, että pelkästään valtaisa länsimaalaisten lihansyönti tai maidonjuonti aiheuttaisi maailman nälänhätää, mutta niin kauan, kun on kannattavampaa myydä tai käyttää vilja eläinten kasvattamiseen, ei maailman viljasato tule kaikkien ruokkimiseksi riittämään, varsinkin kun eläintuotteiden kulutus on tasaisessa kasvussa ympäri maailman.

Länsimaissa tuotettuun lihakiloon sisältyy siten useita kiloja viljaa, kuten vehnää, ohraa, kauraa tai maissia , jotka voitaisiin syöttää ihmisille. Vuoden 2000 kieppeillä maailmassa käytettiin noin 670 milj. tn. erilaisia viljoja eläinten ruokintaan. Jos tästä käytettäisiin 10 %, 67 milj. tn., ihmisravinnoksi, vilja voisi ruokkia 225 milj. nykyisin nälkää näkevää ihmistä vuosittain tai maailman tulevaa väestöä noin kolmen vuoden ajan. Mikäli jokainen amerikkalainen vähentäisi lihankulutustaan 5 prosentilla eli söisi yhden liha-aterian vähemmän viikossa, 7,5 milj. tn. viljaa säästyisi, mikä riittäisi ruokkimaan jo ne 25 milj. ihmistä, jotka päivittäin kärsivät nälkää Yhdysvalloissa (Worldwatch institute, 1998).

Kun vielä huomioidaan vuonna 2005 maailmassa olleen 1,6 mrd. ylipainoista aikuista ja 400 milj. liikalihavaa, ymmäretään monien ihmisten yksinkertaisesti syövän liikaa (WHO). Ylipainoisia ihmisiä asuu kaikkialla maailmassa ja viime vuosina varsinkin kehitysmaissa on havaittu ylipaino-ongelman kasvaneen ylemmissä sosiaaliluokissa. Jo terveytensä puolesta ihmisten tulisi siis syödä vähemmän.

Miten kasvisruokailu liittyy nälänhätäongelman ratkaisemiseen

Kasvisruokailun suosimista nälänhätäongelman ratkaisuna voidaan perustella siten, että maailmassa tuotetusta ruoasta jäisi enemmän nälkäisille. Jos ihmiset söisivät nykyistä vähemmän niiden eläinten lihaa, joiden kasvatukseen käytetään paljon viljaa, soijaa, rypsiä, auringonkukkaa ym. näitä jäisi enemmän ihmisravitsemukseen. Olennaista on silti ymmärtää näitä ruoka-aineita kasvatettavan nykyisiä määriä, koska se on taloudellisesti kannattavaa, sillä vain teoriassa voidaan sanoa maapallolla voitavan tuottaa riittävä määrä ruokaa ihmisille. On nimittäin epäselvää, mitä todella maailman viljasadolle tapahtuisi, jos sitä syötettäisiin eläimille esimerkiksi nykyistä puolet vähemmän. Olisiko silloin kannattavampaa olla tuottamatta viljaa nykyisiä määriä, jos sitä ei saada myytyä riittävällä hinnalla? Jo tästä syystä nälkäongelman ratkaisu edellyttäisi huomattavia parannuksia köyhien ja nälkäisten asemaan, jotta heillä myös olisi varaa ostaa "ylijäävä" ruoka.

Muita syitä nälänhädälle

Nälänhädän syynä voi myös olla, että niistä maista, joissa nälkäisiä ja köyhiä eniten asuu, kuljetetaan ruokaa ulkomaille, mutta tilalle ei tuoda uutta ruokaa. Vuonna 1995 kuljetettiin Intiasta 5 mrd. kiloa riisiä ulkomaille, vaikka maassa on 200 milj. nälkäistä (Lappe ym., 2000). Nälkäongelmaa ei itse asiassa aiheuta pelkästään ruoan maasta vienti, vaan se, ettei köyhillä ole mahdollisuutta yleensä hankkia ruokaa, tuotettiin se missä hyvänsä. Ruokaa siis saavat ne, jotka ovat siitä valmiita eniten maksamaan ja tässäkin mielessä pelkästään ruokaresurssien ”vapauttaminen” ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luonnonolosuhteilla on myös oma, vaikkakin vähäisempi, osuutensa maailman nälkäongelman syihin. Monissa maissa maanviljelijöitä koettelevat kuivuusjaksojen lisäksi ruoantuotantoa tuhoavat trooppiset myrskyt, rankkasateet ja tulvat. Maatalouden tuottavuutta haittaavat vajavaisen infrastruktuurin lisäksi vääränlaiset viljelytavat, liialliset hakkuut, maaperän ryöstöviljely ja ylilaiduntaminen. Maaperän eroosio, suolaantuminen ja aavikoituminen pahentavat ruokapulaa. Samalla veden puute vaikeuttaa keinokasteluun perustuvaa ruoantuotantoa (Mistä nälkä johtuu?).

Tässä oli vain joitain esimerkkejä nälänhädän syistä ja kasvisruokailun mahdollisuuksista ratkaista osa maailman nälänhädän syistä. Olisi liian yksinkertaista sanoa vegaanisen ruokavalion ratkaisevan maailman nälänhätäongelman. Silti voidaan sanoa vegaanisen/vegetaristisen ruokavalion olevan lähempänä sitä ruokavalion mallia, jolla on paremmat mahdollisuudet edesauttaa nykyisten ruokavarojen tasaisempaa jakautumista eri kansojen välillä. Jos olet kiinnostunut aiheesta tarkemmin, suosittelemme tutustumaan esim. kirjaan 12 myyttiä maailman nälästä tai käymään eri instituutioiden tai järjestöjen sivuilla, joilla asiaa tarkemmin käsitellään.

Lähteitä ja linkkivinkkejä:

Maailman köyhyydestä


Kuvio 1. Köyhyyden suhteellinen jakautuminen maailman ihmisten kesken (Global Issues).

Maailmanpankin mukaan ihminen on äärimmäisen köyhä, mikäli hänellä on päivässä käytettävissään alle 1,25 $ päivässä (Worldbank). Sellaisia ihmisiä, jotka elävät alle 2,5 $ päivässä on n. 50 % väestöstä (kuvio 1.). Aineellisesti suhteellisen hyvinvoivia eli yli 10 dollarilla päivässä eläviä on vain 20 % maailman väestöstä ja esimerkiksi jokainen suomalainen kuuluu tähän etuoikeutettuun joukkoon. Suurin osa maailman ihmisistä on siis köyhiä, eikä kykene hankkimaan itselleen riittävää elintasoa elääkseen mukavasti. Köyhillä ei ole mahdollisuutta valita mitä he syövät, jos edes syövät, vaan ostavat tai varastavat halvimpia kasviksia tai viljatuotteita, kuten maissia tai riisiä.

Tulostettava sivu