Luomuruokaa ja tyytyväisiä koululaisia
Seinäjoella sijaitsevassa Etelä-Pohjanmaan Steiner-koulussa opiskelee noin 60 oppilasta. Luokkatasot ovat ensimmäisestä yhdeksänteen ja näiden lisäksi koululla on reilu 10 henkilökunnan työntekijää. Tiina Mattila toimii päätoimisena keittäjänä koululla ja sen lisäksi hän hoitaa myös tilaukset luomutiloilta ja iltapäiväkerhon välipalan.
Koulussa valmistetaan joka päivä perusruokaa, kasvisruokaa, kasviksia, leipää ja salaattia. Kasvisruokaa valmistetaan sen verran paljon, että sitä riittää kaikille halukkaille, vaikka ei olisi kasvissyöjäksi ilmoittautunutkaan. Liharuokaa koululla valmistetaan noin kerran viikossa, jolloin liha on yleensä kalkkunaa tai broileria. Kalaa on myös yleensä kerran viikossa.
Punaista lihaa ja sianlihaa ei käytetä käytännössä ollenkaan. Koululla on luomumaitoa tarjolla, mutta kaura- ja soijamaidon huonon menekin takia niistä on luovuttu. Ruoanvalmistuksessa käytetään kuitenkin soija- ja kauramaitoa sekä soija- ja kaurakermaa, koska osalle oppilaista eivät käy maitotuotteet.
Kasvisruoka on yleensä uunikasviksia, kasviskeittoja ja tavallisista vihanneksista valmistettuja ruokia. Proteiinilähteenä käytetään kasvisruoissa papuja, herneitä ja soijarouhetta, joita on helppo saada ja valmistaa. Kasvisruoan kuluja ei ole laskettu, mutta keittäjä osaa valmistaa ruoan taloudellisesti käyttämällä apunaan mielikuvitusta. Kasvisruoka on kuitenkin halvempaa kuin liharuoka. Ravintoarvoja kasvisruoasta ei ole myöskään laskettu, mutta koska lähes kaikki kasvikset ovat luomua, on niissä varmasti myös kaikki tärkeät ravinteet tallella.
Tiina Mattilalla ei ole ollut ikinä ongelmia valmistaa maittavia kasvisaterioita. Palautetta on tullut lapsilta ja se on ollut positiivista. Myös erikoisruokavalioiset lapset ovat innoissaan, kun he voivat syödä turvallisesti ruokaansa. Ylipäätään lapset syövät hyvin ja täten ei ole ihme, että he ovat ottamassa toistakin tai kolmatta lautasellista lisää. Periaatteesta, että aina pitää maistaa edes vähän ennen kun voi kieltäytyä, on varmasti ollut myös hyötyä lasten ruokavalion monipuolistumisessa.
Keittäjä Mattila kertoo, että hän löytäisi uusia reseptejä Internetistä, mutta hän ei käytä reseptejä ruuanvalmistuksessa. Improvisaatio on pääasiallinen toimintamenetelmä hänen ruoanvalmistus kaavoissaan. Uusia asioita ja niksejä oppii kokemusten myötä. Koululla ei ole mitään erityisiä teemaviikkoja, mutta Tiina lisäilee välillä erilaisia uusia makuja ruokaan riippuen hänen ajastaan. Perinneruokia on myös valmistettu, mikä on erittäin hieno asia.
Tiina Mattila kehottaa, ”kasvisruoka tulisi olla mahdollinen kaikille halukkaille, vaikkei olisi edes kasvissyöjä”. Se toimisi tällöin positiivisena vaikuttajana asiasta kiinnostuneille. Hän painottaa myös makuun panostamiseen, että ruoka on maittavaa. Ruoka ei saa olla liian mausteista, muttei liian mautontakaan. ”Pitää ottaa selvää mistä lapset pitävät”, Mattila korostaa. Hyvä ajatus olisi järjestää kyselyitä tai palautetilaisuuksia. Loppujen lopuksi ruoalla, mitä kouluissa tarjotaan, on suuri vaikutus lapsille vanhemmalla iällä. Panostakaamme siis olennaiseen.
Teksti: Jaakko Ojanperä