Ruokavalinnoilla kevennät ympäristökuormaa
Kotitalouksien kulutusvalinnat ja niiden ympäristövaikutukset -hankkeen (ConsEnv) tutkimustuloksia esiteltiin torstaina 17.9. Säätytalolla Helsingissä. MTT:n, Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Thule-instituutin tutkimus näyttää suuntaa ruoka- ja asumiskulttuurin laajemmalle muutokselle.
Tutkimuksen ravitsemusosion tulokset saatiin tyypillisistä esimerkkiaterioista, jotka valmistettiin naudan- ja sianlihasta, broilerista, kirjolohesta sekä soija- ja härkäpavuista, vihanneksista ja maitotuotteista. Lähes jokaisen aterian yhteydessä oli maitoa ruokajuomana ja leipää kasvirasvalla voideltuna. Kaikkiaan ateriat koostettiin lautasmallin mukaisesti eli ateriasta puolet oli vihanneksia, neljäsosa pastaa, perunaa ym. lisuketta ja neljäsosa ”proteiinia” eli lihaa, kalaa tai palkokasvia.
Kampanjamme kannalta olennainen sanoma tutkimushankkeen tuloksista voidaan tiivistää siten, että kasvisruokailu osoittautui ilmasto- ja varsinkin rehevöittämiskuormansa perusteella ympäristön kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi. Tutkimuksessa käytettyjen esimerkkiaterioiden pahin ympäristökuorma aiheutui ilmaston kannalta lihamakaronilaatikosta sekä kinkkukiusauksesta ja rehevöitymisen osalta kirjolohikiusauksesta ja lihamakaronilaatikosta. Vähiten kuormittavimpia ruokia olivat härkä- ja soijapapupihvit.
-MTT:n professori Sirpa Kurppa on Valitse vegen kannalla: "Suomalaiset voisivat hyvin vähentää lihansyöntiä ja ympäristökuormaansa hyvinvoinnistaan tinkimättä!"
”Lautasmallissa voidaan tehdä ympäristömyötäisiä valintoja lautasen eri osien sisällä ilman, että ravintoarvo ja -tasapaino kärsivät,” sanoo tutkimushankeen vastuuprofessori Sirpa Kurppa. Hän suosittelee sesonkeja seurailevaa, avomaalla tuotettuja kasviksia ja juureksia runsaasti hyödyntävää ruokavaliota.”Talvella meidän pitäisi syödä enemmän porkkanaa, punajuurta, kaalia, lanttua ja naurista. Myös marjat, hedelmät ja luonnonkalat kuuluvat vuodenaikojen mukaan valittaviin tuotteisiin.”
Runsaasti lihaa syövien tulisikin Kurpan mukaan havahtua ymmärtämään minkälaisia vaikutuksia lihantuotannolla on ja kuinka he voivat vähentää ruokailunsa ympäristökuormaa jo pelkästään lautasmallia suosimalla. Kurppa käyttää itse omassa ruokavaliossaan lähinnä kasviksia ja syö lihaa hyvin kohtuullisesti, ehkä 200 grammaa viikon aikana. Tätä hän pitää ympäristön kannalta vielä kestävänä ruokavalion mallina ja se tarkoittaa vuodessa noin 12 kiloa lihaa. Nykyisin ihmiset kuluttavat erilaisia lihoja keskimäärin noin 77 kiloa vuodessa.
Tutkimusta voi pitää erinomaisena, sillä nyt on selkeää tietoa siitä minkälaisia ympäristövaikutuksia oikein koostetulla aterialla on, eikä enää tarvitse elää pelkästään sen tiedon varassa mitä yksittäiset elintarvikkeet aiheuttavat. On helpompi konkreettisesti vertailla annoksia keskenään ja tehdä niiden perusteella luotettavampia johtopäätöksiä. Lautasmallin mukainen lihamakaronilaatikkoannos aiheuttaa esimerkiksi kolme kertaa suuremmat ilmastopäästöt kuin soija- tai härkäpapupihvit ja broileriruoat ja kinkkukiusaus tuplasti enemmän ilmastopäästöjä kuin kasvisateriat.
On myös muistettava harvan ihmisen todella noudattavan lautasmallia eli käytännössä ruokailun ympäristövaikutusten osuus on toistaiseksi huomattava. Lihankulutus on pikemminkin kasvamassa kuin vähentymässä ja nykyiset lihankulutusmäärät eivät noudattele lautasmallin mukaista lihantarvetta. Myös vihanneksia itsessään kulutetaan liian vähän. Ruokatottumusten muuttaminen on tunnetusti haastavaa, mutta oikealla tiedolla, hyvillä resepteillä ja riittävällä tuella se on helpompaa. Jäämme jännityksellä odottamaan miten tutkimustulokset vaikuttavat suomalaiseen ruokakulttuuriin.
Sirpa Kurpan esitys: http://www.mtt.fi/wwwdoc/consenv170909/sirpa_kurppa_consenv.pdf