Ruokavalion luonnonvarojen kulutus

  • Naudanlihan, voin ja juuston tuotanto kuluttaa luonnonvaroja jopa 14 kertaa enemmän kuin soija
  • Soija on jopa maitoa ekotehokkaampi, kun verrataan näiden ravintosisältöjä
  • Säästääkseen luonnonvaroja ihmisten tulisi syödä lähinnä kasviperäisiä ruoka-aineita, kuten viljatuotteita, juureksia ja palkokasveja (soija, linssit, pavut ym.).
  • MIPS-menetelmän avulla voi helposti vertailla luonnonvarojen kulutusta elintarvikeryhmien välillä

MIPS ja luonnonvarojen kulutus

Luonnonvarojen kulutuksen tutkimiseen on kehitetty menetelmä, jota nykyisin käytetään monissa yhteyksissä. MIPS on lyhenne sanoista Material Input Per Service Unit ja kuvaa sitä, kuinka paljon luonnonvaroja vaaditaan tuotettua yksikköä (kg) kohden. MIPS sisältää kaiken olennaisen ympäristönsuojelun kannalta, sillä energian kulutuksen lisäksi lukuun sisältyy elintarvikkeiden osalta kotieläintuotantoon tarvittava rehumäärä, käytetty peltopinta-ala sekä kaikki muut olennaiset tekijät, joilla on ympäristövaikutuksia ruokatuotannossa.

Elintarvikkeet muodostavat keskivertosuomalaiselle noin 6 000 kilon ekologisen selkärepun vuosittain. Erilaisten ruokavalioiden luonnonvarojen kulutuksen erot voivat olla suuria, noin 1 300 kilosta 16 000 kiloon vuodessa.

Taulukosta 1. havaitaan yleisimmin käytetyistä elintarvikkeista naudanlihalla olevan suurin TMR – luku (Total Material Requirement), jolla tarkoitetaan abioottisten ja bioottisten luonnonvarojen sekä maaperän kulutusta (eroosio). Abioottiset ovat uusiutumattomia (energia, lannoitteet ym.) ja bioottiset uusiutuvia luonnonvaroja (heinä, vilja, palko- ja öljykasvit ym.). Naudanliha, juusto ja voi vaativat enemmän luonnonvaroja kuin esimerkiksi sianliha ja broileri, jotka vastaavasti kuluttavat paljon luonnonvaroja suhteessa viljoihin tai soijaan, joka on eläinperäisiä tuotteita vastaava kasviperäinen elintarvike.

Joku saattaa kysyä miksi maitoa ei tulisi käyttää, kun maitolitran tuottamiseen vaadittava luonnonvarojen määrä on lähellä soijakilon tuotantoa. Yhdessä maitolitrassa on proteiinia noin 30 g, kun proteiinimäärä kuivassa soijapapukilossa on 340 g. Näin ollen ihminen saa tarvitsemansa proteiinimäärän pienemmällä luonnonvarojen kulutuksella suosiessaan soijatuotteita maitotuotteiden tilalla.

Toisaalta lehmänmaitoa suositellaan juotavaksi kalsiumin takia, jota on nestemäisessä maidossa 120 mg/100 g eli 0,12 g/100 g, joka on siten 0,1 % koko maidon sisällöstä. Jos 99,9 % maidosta on muuta kuin kalsiumia, niin miksi maitoa pitäisi juoda, kun kalsiumin voi tarvittaessa syödä ravintolisävalmisteena, joka maksaa luontaistuotekaupassa noin 12 euroa purkki sisältäen 140 annosta kalsiumvalmistetta. Nestemäistä maitoa pitää juoda 6 dl saadakseen riittävän kalsiumannoksen, jolloin päivän kalsiumannoksen hinnaksi tulee 60 senttiä, kun ravintolisästä saatu kalsium- ja D-vitamiiniannos maksaa alle 10 senttiä. Kaiken lisäksi maidon litrahinnan arvellaan vain nousevan tulevaisuudessa.

Luonnonvaroja todennäköisesti kuluu huomattavasti vähemmän käytettäessä ravintolisävalmisteita kuin maitotuotteita säännöllisesti. Eikö jo tässä mielessä maidon huomattava päivittäinen kuluttaminen ole kustannustehotonta ja luonnonvaroja tarpeettomasti kuluttavaa? Ja kerrotaanko kuluttajille minkälaisia määriä tuotantoeläimille syötetään kalsiumvalmisteita? Myös eläinten laidunalueita sekä rehutuotantopeltoja kalkitaan happamuuden säätelemiseksi tällä samaisella aineella, jota käytetään kalsiumvalmisteissa.

Taulukko 1. Suomessa yleisesti käytettyjen elintarvikkeiden MIPS-arvoja (Elintarvikkeiden materiaalipanosten ja ravintoarvojen tehokkuusanalyysi)








Tuoteryhmä

TMR (kg/kg)

Abioottinen (kg/kg)

Bioottinen

(kg/kg)

Vesi (kg/kg)

Ilma (kg/kg)

Eroosio (kg/kg)

Maaperä (kg/kg)

Naudanliha

46

12

31

439

0,99

3,2

2839

Juusto

43

11

29

260

1,1

3,0

2675

Voi

38

9,8

25

208

0,67

2,6

2329

Rypsiöljy

30

8,3

20

168

0,557

2,2

1927

Sianliha

21

8,3

10

240

1,9

2,8

2434

Broileri

13

7,0

4,6

228

1,5

1,2

1088

Kananmuna

11

5,7

4,0

141

1,0

1,1

942

Tomaatti

9

8

1

793

4

0,006

36

Kirjolohi

8

2,8

4,7

271

0,83

0,17

148

Kurkku

8

7

1

570

4

0,004

25

Maito

4

1,1

3,0

31

0,094

0,31

274

Soija

3

1,3

1,4

157

0,92

0,35

310

Ruisleipä

3

1,6

0,8

111

0,21

0,29

259

Mansikka

3

1

1

17

0,2

0,63

555

Omena

2

1

1

7

0,01

0,32

93

Lisää tietoa MIPSistä:
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/mips-lukuja/Elintarvikkeet