Ruokailun ilmastovaikutus

Saksalaisen tutkimuksen mukaan vegaaninen ruokavalio voi aiheuttaa jopa 16 kertaa pienemmät kasvihuonepäästöt kuin runsaasti lihaa sisältävä sekaruokavalio
Jo luopumalla lihasta pienentää aiheuttamiaan ilmastopäästöjä puolella sekaruokavalioon verrattuna
Yhden broilerikilon tuottaminen vastaa 17 kilometrin ja yhden juustokilon 60 kilometrin autoilua
Yhden kaurakilon tuottaminen vastaa 2 kilometrin autoilua
Kotieläintuotannon sanotaan aiheuttavan noin 18 % maailman kasvihuonepäästöistä
Koko maatalouden osuus kaikista kasvishuonepäästöistä on noin 25 %.
Näin ollen noin 70 % maatalouden ilmastopäästöistä liittyy toistaiseksi kotieläintuotantoon

Koko ruokavalion ilmastovaikutusta arvioitaessa on havaittu vegaanisen ruokavalion olevan ilmastoystävällisempi kuin tavanomaisen länsimaalaisen ruokavalion. Myös maitotuotteita ja kananmunia sisältävä kasvisruokavalio on ilmaston kannalta edullisempi kuin lihaa runsaasti sisältävä sekaruokavalio (kuvio 2.). Syitä ilmastovaikutukselle on useita ja lähinnä perusongelmana on kotieläintuotannon vaatima rehukasvituotanto ja siihen liittyvät tekjät, joiden takia esim. yhtä proteiinikiloa kohden joudutaan käyttämään enemmän luonnonvaroja sekaruokavaliossa kuin kasvisruokavaliossa. Toki vegaanisen ruokavalion noudattaminen voi olla ilmaston kannalta yhtä haitallinen kuin sekaruokavalionkin, mikäli suosii säännöllisesti paljon energiaa vaatineita kasveja, kuten Suomessa talvella kasvatettuja kasvihuonetomaatteja.

Kuvio 2. Ruokavalion ilmastovaikutus suhteutettuna henkilöautoiluun eri ruokailutottumusten välillä. (The cow is a climatebomb)

Asiaa selvittää paremmin Suomessa tehty tutkimus broilerin, juuston ja kaurahiutaleiden tuotantoketjuista. Broilerikilon tuottamisesta aiheutuvat kasvihuonepäästöt vastaavat ilmastovaikutuksiltaan 17 kilometrin autoilua ja juuston tuotanto jopa 60 kilometrin autoilua. Yksi kilo broileria aiheuttaa siten nykyisin tuotanto- ja jakelumenetelmin 3,7 kg (kuvio 3) ja kilo juustoa 12,6 kg kasvihuonepäästöjä (Elintarvikkeiden ympäristövaikutukset). Broilerituotannon päästöistä noin 70 % on peräisin broilerien rehuntuotannosta ja broilerien kasvatuksesta (tilojen lämmitys, broilerin ulosteet ym.), kun tuotteiden jakelusta aiheutuvat päästöt ovat noin 5 % kaikista päästöistä.

Yksi kilo kauraa aiheuttaa 10 kertaa pienemmät kasvihuonekaasupäästöt (Elovenan ympäristövaikutukset) broileriin verrattuna ja ymmärtääksemme kauran kasvatus vastaa kasvihuonepäästöiltään suunnilleen samaa kuin palkokasvienkin, kun vertaa viljan ja soijan luonnonvarojen kulutusta (kts. taulukko 1. kohdasta "ruokavalion luonnonvarojen kulutus"). Lisäksi soija soveltuu hyvin luomutuotantoon, sillä se kykenee sitomaan tarvitsemansa typen ilmakehästä.

Kuvio 3. Broilerituotteen ilmastovaikutukset (MTT)

Kasvihuonepäästöjen jakautuminen tuotantovaiheisiin

Koko maailman maataloustuotantoprosesseissa kolme merkittävintä kasvihuonepäästöjen lähdettä ovat kemiallisten lannoitteiden käyttö, märehtijöistä vapatuva metaani sekä biomassan polttaminen (kuvio 4.). Myös metsien raivaamisella maatalouskäyttöön ja laidunmaiksi on huomattava osuutensa ilmastoon, mutta sitä ei ole kuviossa huomioitu. Lannoitteiden ensimmäistä sijaa selittää kemiallisista typpilannoitteista peltomaassa vapautuva typpioksiduuli, joka on yli 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Toisaalta luomutuotannossa typpioksiduulia voi vapautua yhtä paljon. 21 kertaa hiilidioksidia voimakkaampaa kasvihuonekaasua metaania vapautuu lähinnä nautaeläinten aineenvaihdunnasta märehtimisen yhteydessä.

Kaikkiaan kotieläintuotannon (naudat, siat, broilerit, lampaat ym.) sanotaan aiheuttavan 18 % maailman kaikista kasvihuonepäästöistä (Livestock's long shadow). Maatalouden kaikkien kasvihuonepäästöjen osuus maailman kasvihuonepäästöistä on keskimäärin n. 25 %, joten arviolta 70 % maatalouden kasvihuonepäästöistä perustuu kotieläintuotantoon. Jos ihmiset puolittaisivat nykyisen lihankulutuksensa ja tuotantoeläimiä olisi siten puolet nykyistä vähemmän, olisi jo tällä todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia maatalouden kasvihuonepäästöihin.

Kuvio 4. Koko maapallon maataloustuotannon päästölähteet CO2-ekvivalenteiksi muutettuna (Cool Farming).