Ruokailun ympäristövaikutukset
- Kolmasosa suomalaisen ympäristövaikutuksista aiheutuu ruokailusta
- Merkittävimpiä suomalaisen ruokavalion ympäristövaikutuksia ovat ilmastonmuutos ja rehevöityminen
- Suosimalla kasvisaterioita voidaan vähentää ruokavalion luonnonvarojen kulutusta, mikä vähentää ruoan ympäristövaikutuksia
Kolmasosa suomalaisen ihmisen ympäristövaikutuksista syntyy ruokailusta (kuvio 1). Mittatikkumenetelmällä arvioituna merkittävimpiä suomalaisten ruokailusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ovat rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Rehevöityminen aiheutuu muun muassa siitä, että pelloille tulee enemmän ravinteita kuin sadon mukana poistuu ja ilmastonmuutosta aiheuttavat ruokatuotantoon sisältyvä energiankulutus, tuotantoeläinten aineenvaihdunta sekä kemiallisten lannoitteiden käyttö.
Luonnonvaroja keskivertosuomalaisen ruokavalioon sanotaan kuluvan noin 6000 kg vuodessa (elintarvikkeiden luonnonvarojen kulutus).
Kuvio 1. Suomalaisen keskimääräiset ympäristövaikutukset päivän aikana. (MTT)
Erilaisten tutkimusten valossa voidaan sanoa keskiverto kasvisaterian olevan ympäristön kannalta vähemmän haitallisempi kuin keskiverto liha-aterian, minkä takia ympäristön näkökulmasta on parempi mitä kasvispitoisempia ateriasi ovat (Lounaslautaset vertailussa). Vaikka et olisi valmis luopumaan maidon juonnista, mutta pystyt vähentämään lihan kulutusta, rasitat ympäristöä vähemmän, kun lihan tilalla käytät vaikkapa soijatuotteita, linssejä tai herneitä.
Käytetäänkö Suomessa torjunta-aineita ja lannoitteita?
Monesti on tapana ajatella suomalaisen maataloustuotannon olevan puhdasta. Tämä ajattelu pohjautunee siihen paljonko torjunta-ainejäämiä elintarvikkeista löytyy kuin siihen paljonko torjunta-aineita todellisuudessa käytetään (torjunta-aineiden käyttö Suomessa). Samoin voisi ajatella, ettei Suomessa laiteta peltoihin ylimäärin kemiallisia lannoitteita (lannoitteiden käyttö Suomessa), vaikka niitä vielä valitettavan paljon käytetään. Suomen rehevöittävistä päästöistä 50 % on maataloudesta peräisin, mikä aiheutuu lannoitteiden liiallisesta käytöstä ja tuotantoeläimistä.
Tilastojen valossa näyttääkin siltä, että Suomessa käytetään vielä valitettavan paljon torjunta-aineita ja lannoitteita, vaikkakin vähemmän kuin monissa Euroopan maissa tai vaikka Yhdysvalloissa. Positiivista on niiden käyttömäärien väheneminen ja luomutuotannon saama suosio. Suosimalla luomutuotteita voit vaikuttaa siihen, että kemiallisten myrkkyjen ja lannoiteaineiden käyttöä vähennetään suomalaisessa ruokatuotannossa