Broilerin tuotanto
Sekä broilerin tuotanto että kulutus on noussut huimasti viime vuosina, ja tällä hetkellä keskivertosuomalainen syö jo noin 18,5 kiloa broilerinlihaa vuodessa (TIKEn ravintotase). Yhteensä broilerinlihaa tuotetaan Suomessa n. 100 milj. kg vuodessa (Maatilatilastollinen vuosikirja 2008). Harva kuluttaja kuitenkaan on tietoinen siitä, millaisen elämän broileri elää ennen päätymistään ateriaksi.
Broilerikasvattamon olosuhteet
Broilerit kasvatetaan lattialla suurissa ikkunattomissa halleissa, joissa on kerrallaan usein kymmeniä tuhansia lintuja. Pohja on peitetty yleisimmin turpeella ja lintujen ruokinnasta vastaavat automaattiset ruokinta- ja juomalaitteet. Kasvattamon valaistusta, lämpötilaa ja ilmanlaatua säädellään osittain automaattisilla valvontalaitteilla, jotka ilmoittavat muun muassa liian korkeasta ammoniakkipitoisuudesta hengitysilmassa.
Broilerit kasvavat kylki kyljessä
Vaikka broilerit saavatkin olla hallissa vapaina, estää ahtaus usein niiden normaalin käyttäytymisen. Suomen eläinsuojeluasetuksessa on suositus, jonka mukaan broilereita tulisi olla painonsa perusteella korkeintaan 35 kg/m². Käytännössä eläintiheys loppukasvatusvaiheessa on 42-44 kg/m², jolloin keskimäärin 23 broileria jakaa yhden neliömetrin verran lattiatilaa. Tällöin yhden linnun käytössä on alle A4-paperiarkin verran liikkumatilaa.
Broilerit kärsivät virikkeiden puutteesta ja sosiaalisesta stressistä
Broilereilla on edelleen tallella luonnonvaraisten esi-isiensä käyttäytymistarpeet, joihin kuuluu muun muassa ympäristön tutkiminen, maan kuopsuttelu ja hiekkakylpyjen ottaminen. Kanalinnuilla on myös luonnollinen tarve lentää yöksi johonkin korkealle petoeläimiltä turvaan. Broilereiden kasvatushalleissa ei kuitenkaan käytetä orsia tai muita virikkeitä, jotka vähentäisivät lintujen kokemaa stressiä ja turhautumista.
Suuret eläinmäärät hallia kohden aiheuttavat linnuille lisäksi sosiaalisia paineita. Kanojen lajinmukaista käyttäytymistä tutkittaessa on havaittu optimaalisen laumakoon olevan 25 yksilöä, jolloin luonnollisen arvojärjestyksen syntyminen on vielä mahdollista. Kanojen sanotaan voivan tunnistaa kerrallaan noin 80 lajikumppaniaan, joten jos laumassa on enemmän kuin 80 eläintä, ei niiden keskinäinen tunnistus enää toimi.
Broilereiden hyvinvointiongelmat liittyvät suureksi osaksi niiden maksimaalisen nopeaksi jalostettuun lihasten kasvuun, jota tukee tehokas ruokinta ja valaistus. Lihasmassan lisääntyessä sydän, keuhkot ja erityisesti jalkojen luut eivät ehdi kehittyä tarpeeksi nopeasti. Jalkavikojen ja -kipujen takia broilereiden luontainen käyttäytyminen vähenee, minkä seurauksena ne liikkuvat, sukivat, kylpevät ja kuopsuttelevat vähemmän. Kipujen pahetessa ne kyyhöttävät maassa ja liikkuvat vain pakotettuina.
Rintapalat ovat kysytyintä lihaa, joten broilereille on jalostettu mahdollisimman isot rintalihakset. Seurauksena vartalon painopiste on siirtynyt eteenpäin ja linnun kinnerniveliin kohdistuva rasitus on voimakkaampi. Tämä myötävaikuttaa jalkavaurioiden esiintymiseen.
Tibiaalinen dyskondroplasia (sääriluun kasvuruston kasvuhäiriö) on yksi broilereiden yleisimmistä tuotantorasitussairauksista ja ilmenee eri asteisina vaurioina. Osa johtaa rampautumiseen, jolloin broilerin kävely on silminnähden kankeaa ja vaivalloista, osa taas ei näy päällepäin. TD aiheuttaa siitä kärsiville broilereille jatkuvaa kipua. Jalan sijoiltaan meno on myös melko yleistä. Alttiutta sille lisäävät sekä nopea kasvu että perinnölliset ominaisuudet.